17. Joulutarina
Joulun pitäisi kestää loppiaiseen saakka, mutta väkisinkin arki alkaa jo muistuttaa itsestään. Tessakin alkaa olla jo selvinnyt joulun jälkeisestä ähkystä. Vaikka tarkoituksena oli pitää otuksen ruokavalio joulunakin mahdollisimman normaalina, niin tulihan sitä ylimääräistä vähän annettua. Se söi omien ruokiensa lisäksi perheeni koiran Pepin ruuat (Peppi harvoin syö ruokaansa loppuun), kaksi joululuuta (joista toinen oli Pepin) ja tietenkin kinkkua tuli silloin tällöin heitettyä valtavaan kerjäävään kitaan.
Joulun onnistumista oltiin Tessan osalta jännitetty; osaako se olla rauhallisesti ja kunnon koiriksi? Tessalla kun on tapana hieman innostua, kun meillä on kylässä ihmisiä tai kun Tessa on itse kylässä
Joulun vietossa oli myös pieniä lapsia, joista Tessa tykkää aivan kamalasti, mutta pienet lapset saattavat puolestaan säikähtää Tessan innokasta olemusta. Tessa osasi kuitenkin olla yllättävän leppoisasti ja kiltisti, joten ehkä meidät hyväksytään sukulaisten/perheen luo joulunviettoon vielä ensivuonnakin :)
Oli mukavaa, kun sai viettää jouluna aika Pepinkin kanssa. Meillä on Pepin kanssa oma erikoinen juttumme, nimittäin jalkahieronta. Kuvasta ei kenties ilmene, kuinka hullunkurinen asento on. Mutta aika hassulta se näyttää, kun Peppi tulee syliini siten, että sen etujalat ovat maassa, perä sylissäni ja jalat piikkisuorina taaksepäin ja niitä pitää rapsutella :) Peppi oli myöskin joulunarrin roolissa ja autteli lahjojen jakamisessa (tai lähinnä etsi pussista omia haisevia lahjojaan). Myös kinkku maistui Pepille, ja joululuustakin pari haukkua. Tessa puolestaan huvitti ihmisiä heiluttelemalla farkkupyllyään :)
